Hyvää Ystävänpäivää kaikille!
Olen suoraan sanoen aika ylpeä itsestäni.
Minä, kaikenlaisten "pikasurautusten erikoisnainen", ompelin tilkkupeiton -ihan valmiiksi asti.
Pilkkuja, palloja, ruutua ja retrokukkia.
Väritys haettu lapsen huoneesta.
Ajatus moiseen urakkaan ryhtymisestä lähti tarpeesta löytää kuusveen huoneeseen uusi päiväpeitto uuteen sänkyyn. Sänky on jo tilattu, mutta se on vasta tulossa sitten joskus...
 |
| Kuva Elloksen sivuilta. |
Tuollainen ihanuus suorastaan vaati tilkkupeittoa kaverikseen.
Kankaat on omia jämiä, osa tähän hankittuja ja kukkakuvioiset kirpparilta hankittuja retrotyynyliinoja.
Kateellisena olen usein ihastellut muiden kirppareilta löytämiä retrokankaita, kun en koskaan itse löydä mitään. Mutta nyt tärppäsi, nämä olivat ihan uusia vanhoja, vielä nostalgisissa alkuperäisissä pakkauksissaan.
Yksi pussilakanakin tuolla vielä odottelee uusiokäyttöä -päässee todennäköisesti mekoksi.
 |
| Koko peitto oli haasteellinen saada kuvaan... |
Peiton välissä levyvanua, nurjalla haalean roosaa lakanakangasta. Tein tikkaukset koneella, aloittaen keskeltä reunoihin päin edeten. Ei ollut mikään yhden päivän homma tämä, pelkkiin tikkauksiin meni yllättävän paljon aikaa. Välillä peitto oli "jäähyllä" pois silmistä, ja jatkoin sitten taas kun ompeluinto palasi. Reunustin peiton leveällä puuvillavinonauhalla.
 |
| Lainasin isosiskon sänkyä kuvaukseen. |
Peiton koko on "sänkyyn heitettävä" 150x200cm. Meidän talouden nuorisoa vaivaa joku päiväpeiton- reunojen- taittelu-vastaisuus, toisin sanoen sen on oltava juuri sopiva, jotta peitto yleensä ikinä päätyy sängyn päälle. Epäilen että kuusveekään ei ole tässä suhteessa poikkeus, siksi tuo koko :)
Laitan myöhemmin kuvan peitosta "aidossa ympäristössä", kunhan sänky tulee...